Käsipareja voidaan lisätä vain työuria pidentämällä

Julkaistu 26.10.2011 klo. 11:19
Eläkeläisparlamentille tuhdisti tietoa työurista ja -eläkkeistä
Jaa

Toivo Keränen Nokialta pohdiskeli yleiskeskustelussa, mikä mahtaa olla vikana suomalaisessa työelämässä.

Pääministeri Jyrki Kataisen valtiosihteeri Velipekka Nummikoski  markkinoi EETU:n  tämänvuotisessa eläkeläisparlamentissa ansiokkaasti työurien pidentämistä. Nummikoski pelkisti reagointivaihtoehdot Suomen ikääntymisen ja ikämenojen kasvun aiheuttamiin haasteisiin niin, että työurien pidentäminen nousi kuin itsestään  pehmeimmäksi ratkaisuksi.

– Muut vaihtoehdot ovat maksujen korotus ja etuuksiin puuttuminen, joka on hankalin ratkaisu. Tarvitaan lisää käsipareja. Siihen voidaan vaikuttaa parhaiten työuria pidentämällä, koska syntyvyyden lisääminen on liian pitkä tie ja ilmapiiri on epäsuotuisa maahanmuuton lisäämiselle, Nummikoski totesi.
Nummikosken laskelmien mukaan työurien keskimääräinen pidentäminen yhdellä vuodella lisää työllisten määrää 3 prosenttia  ja parantaa valtion budjetin tasapainoa 2,5 miljardilla eurolla.

Työurien pidentämisen tapaan  Nummikoski ei alustuksessaan puuttunut, eikä siihen kajottu myöskään yleisöpuheenvuoroissa.

Työurat jo pidentyneet

EETU:n puheenjohtaja Kalevi Kivistö huomautti parlamentin päätössanoissa, että  kaikki ei sittenkään ole niin huonosti kuin monesti annetaan ymmärtää.

– Joustava eläkeikä on nostanut tosiasiallista eläkkeelle siirtymisikää yli vuoden. Myös työajan odote kasvaa. Vuoden 2030 jälkeen Suomen ikärakenteen muutos tasaantuu.
Kivistö myös varoitti syyllistämästä suuria ikäluokkia eläköitymisestä.

– On muistettava, että suuret ikäluokat  ovat myös kartuttaneet työeläkevaroja ja osallistuneet muutenkin ratkaisevasti suomalaisen yhteiskunnan rakentamiseen, Kiivstö sanoi.

Siimes esittäytyi

TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes kävi esittäytymässä parlamentille.
– Pidän tärkeänä, että voin olla kasvattamassda sukupolvien välistä luottamusta ja nuorten luottamusta siihen, että he aikanaan saavat ansaitsemansa eläkkeet. Jokainen sukupolvi tarvitsee seuraavan sukupolven luottamuksen, Siimes sanoi.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja  siirtyi TELA:n toimitusjohtajaksi Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajan paikalta syyskuun alussa..

TELA:a Siimes luonnehti ennen muuta tiedottajaksi, taustoittajaksi ja tulkitsijaksi, jonka tehtävä on kertoa ihmisille, mitä maalmassa, Suomessa ja eläkäjärtelmässä tapahtuva heille merkitsee.

–  Tällä hetkellä se merkitsee muun muassa tietoa siitä, että työeläkerahastojen sijoitusten arvon lasku on sen kokoinen, että järjestelmän vakavaraisuuspuskurit pystyvät ottamaan sen vastaan, Siimes arvioi.

Lähes 100 edustajaa

Eläkeläisparlamentti järjestettiin lokakuun  loppupuolella Eläke-Tapiolan pääkonttorissa Espoossa. EETU:n jäsenjärjestöt olivat nimenneet parlamenttiin runsaat 80 osallistujaa.
Osallistujat saivat Nummikosken alustuksen ja TELA:n toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen puheenvuoron lisäksi kuulla TELA:n johtajan Pekka Piispasen katsauksen suomalaisen työeläkejärjestelmän historiaan ja Eläke-Tapiolan lakiasianpäällikön Roope Norosen alustuksen tel-etuuksista ja eläkkeen määräytymisestä.